Yhdistyksen seminaarit 2011

 

Puunhoidon seminaari 2.12.2011

Yhdistyksen 15. seminaarissa kuultiin luentoja puiden fysiologiasta ja mekaniikasta. Puheenvuoroissa pohdittiin puiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita. Seminaari kokosi Espooseen Dipolin auditorioon lähes 140 kuulijaa.

 

Päivän avausluennon piti dosentti Kurt Fagerstedt Helsingin yliopiston Biotieteiden laitokselta. Hän kävi läpi puiden fysiologisia ominaisuuksia sekä niiden erilaisia keinoja sopeutua stressiin. Fagerstedt muistutti, että puiden rungon kuorta ja juuristoa on syytä kohdella hellävaroin, sillä niillä on tärkeä rooli puun hyvinvoinnin ja sen elintoimintojen kannalta. Fagerstedt totesi myös, että puulle on kehittynyt monipuoliset keinot selviytyä erilaisista stressitekijöistä. Sieni- ja bakteeritauteja vastaan puu suojautuu muun muassa fenoliyhdisteillä, jotka estävät taudinaiheuttajien kasvua. Puilla on todettu olevan myös tiedotusjärjestelmä, jolla ne viestivät lähipuille tautitartunnasta. Ne erittävät ilmaan haihtuvia yhdisteitä, jotka käynnistävät naapuripuun puolustusreaktiot.

 

Seminaarin pääluennoitsija saksalainen puustatiikan konsultti ja puiden kuntoarvioija Erk Brudi kertoi puiden turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Yhtenä tekijänä ovat puun kasvupaikan tuuliolosuhteet ja latvuksen koko suhteessa tuulen voimakkuuteen. Brudin mukaan kaupungeissa pitää huomioida rakennusten väliin syntyvien tuulitunnelien vaikutus katupuuistutuksia suunniteltaessa. Tuulen voimakkuuden kasvaessa puulla pitää olla käytettävissä riittävästi tiivistä ja raskasta kasvualustaa, johon se voi ankkuroida juurensa pysyäkseen pystyssä. Liian pieni tai kevyt kasvualusta lisäävät puun kaatumisriskiä kovassa tuulessa. Brudi totesi myös, että iso latvus selviää tuulen riepotuksesta, jos se on mahdollisimman ehjä ja oksat ovat taipuisia. Silloin tuuli ei pääse tunkeutumaan latvuksen sisään vaan ohjautuu sen yli. Brudi muistutti myös, että tutkimusten mukaan puu todennäköisesti kaatuu seuraavassa myrskyssä, jos sen juuristo on katkaistu yhdeltä puolelta 1,5 metrin päästä rungosta. Puun ei tarvitse tyveltä kallistua tuulen vaikutuksesta kuin 2,5 astetta, kun se lähtee kaatumaan itsestään. Puu pettääkin aina painon puolelta. Brudi totesi, että tuulensuunnasta riippumatta puut liikkuvat eri suuntiin, joten heiluessaan edestakaisin puu voi kaatua myös vasten tuulta, jos juuret pettävät siltä puolen.

 

Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski kertoi näkökulmia puiden hoitotöiden tilaamiseen. Hän totesi, että kaupunkipuut sisällytetään harvoin kaupunkien strategiasuunnitteluun, vaikka ne ovat perintöä, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Puuasiantuntijat pääsevät harvoin osallistumaan kaavoitukseen tai alueiden suunnitteluun, vaikka puut ovatkin kaupunkiympäristössä keskeisessä roolissa. Kaavoituksessa pitäisikin entistä paremmin huomioida sekä olemassa olevan hyvän puuston säilyttäminen elinvoimaisena tiivistyvässä kaupunkirakenteessa että uusien puuistutusten riittävät kasvutilat niin maan alla kuin päällä. Kosken mukaan kuntien puuomaisuuden hallinta asianmukaisesti edellyttäisi hyviä ja ajan tasalla olevia tietoja puiden kunnosta sekä pidempiaikaista suunnitelmaa hoitotöiden toteuttamiseksi. Tämän lisäksi puunhoidon asiantuntijoiden pitäisi olla aktiivisesti mukana kaikissa vaiheissa, joissa käsitellään puuomaisuuden hallintaa.

 

Dosentti Sari Timonen Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoi juuristosienten vaikutuksesta puun terveyteen. Puiden ravinteiden otto tapahtuu pääasiallisesti sienirihmaston kautta. Sienirihmastot voivat sitoa myös kasvualustassa olevia saasteita ja raskasmetalleja estäen niiden päätymistä kasveihin. Timonen totesi, että Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on käytetty sienirihmastoymppejä hyödyksi muun muassa kaupunkipuiden istutusten yhteydessä. Niiden on todettu vähentävän istutusstressiä, jolloin vastaistutetut puuntaimet lähtevät nopeammin kasvuun.

 

Seminaaripäivän luennoitsijat (kuvat Hanna Tajakka)
Erk Brudi		Kurt Fagerstedt		Timo Koski		Sari Timonen

 

 

Muita seminaarin tunnelmia (kuvat Hanna Tajakka)
Antti Erolalle luovutetiin kultainen kypärä.		Näyttelytunnelmia		Livian arboristikurssi valmistui.

 

 

Puunhoidon miniseminaari 26.5.2011

SPY:n 15-vuotisjuhlavuoden merkeissä järjestetty puiden kuntokartoitusseminaarissa käytiin läpi rakenteellisten vikojen aiheuttamien riskien arviointia muun muassa SIA-menetelmällä. Miniseminaarissa käytiin läpi myös kuntoarvioinneissa käytettäviä laitteita, kuten mikroporia, ultraäänilaitteita, lämpökameraa ja maatutkaa. Miniseminaarin luennoitsija Harold Schoenmakers totesi kuitenkin, ettei mikään käytössä oleva tekninen menetelmä korvaa puunhoidon ammattilaisen silmävaraisiin ja ammattikokemukseen perustuvaa havainnointia. Siksi lopullinen kuntoarviointi edellyttääkin aina teknisten menetelmien avulla saatujen tulosten soveltamista ja tulkitsemista hyödyntäen puusta ja sen kasvupaikalta kerättyä silmämääräistä havaintoainesta. Harold Schoenmakers on kokenut puunhoitoalan kouluttaja Hollannista, jossa hän on opettanut useita ETT-kursseja yhteistyössä IPC Groene Ruimte -koulutuskeskuksen kanssa. Seminaari pidettiin Ammattiopisto Livian maaseutuoppilaitoksessa Piikkiössä. 

 

 

Yhdistyksen seminaarit 2010

 

Puunhoidon seminaari 3.12.2010

Suomen Puunhoidon yhdistys SPY ry:n järjestämä perinteinen puunhoidon seminaari kokosi Vantaalle Tiedekeskus Heurekaan jälleen ennätysyleisön. Yhdistyksen neljättätoista seminaaria oli kuuntelemassa 215 osallistujaa. Päivän otsikkona oli Luonnon monimuotoisuus puistopuiden ja taajamametsien hoidossa. Päivän aikana pohdittiin, mitä monimuotoisuudella tarkoitetaan taajamaympäristössä ja miten monimuotoisuutta voidaan ylläpitää puistometsien hoitotöissä. Tutustuttiin myös Helsingin kaupungin kokemuksiin ja käytäntöihin puistopuiden hoidon kehittämisestä monimuotoisempaan suuntaan. Puheenvuoroissa todettiin myös, että suunnittelupöydän ääressä tehtävät päätökset vaikuttavat erityisesti kaupunkiympäristön puuston monimuotoisuuteen. Mielenkiintoiset puheenvuorot kuultiin lisäksi puiden ja taajametsien tarjoamista ekosysteemipalveluista ja lepakoiden elinympäristöistä. Seminaari oli osa LUMO2010-teemavuotta. Seminaarin ohjelman löydät tästä linkistä. 

 

Seminaarin huomionosoitusten yhteydessä yhdistyksen puheenjohtaja luovutti ensimmäisen SPY-kaatorautapalkinnon eli SPY-vänkärin yhdistyksen tiedottajalle Hanna Tajakalle kiitoksena erityisen huomattavasta työstä yhdistyksen hyväksi. SPY-kaatorauta on käsintaottu 50 senttimetriä pitkä rauta. Vänkäriin on kiinnitetty metallilaatta, johon on kaiverrettu yhdistyksen nimi ja kaatoraudan numero.

 

Seminaarin yhteydessä järjestettiin pienimuotoinen näyttely Heurekan aulan näyttelytilassa. Yritykset esittelivät puunhoidon työvälineitä ja muita tuotteita. Esittelijöinä olivat Arboristipalvelu Erola, Forestum Oy, Havator Oy ja Puiden Hoito TS-ympäristöpalvelu Ky.

 

Seminaarin jälkeen vietettiin yhdistyksen pikkujouluja keilailun merkeissä Ruusulan keilahallilla Töölössä. Käytössä oli viisi keilarataa ja keilaajia oli nelisenkymmentä.