29.11.2012 Puunhoidon seminaari Espoo

Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n viime joulukuussa järjestämässä puunhoidon seminaarissa käsiteltiin puiden moninaisuutta käytön, fysiologian ja terveyden kannalta. Samalla puita tutkailtiin myös kaupunkilintujen elinympäristönä. Seminaari kokosi noin 150 kuulijaa.

Dosentti Kurt Fagerstedt Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta avasi seminaarin kertomalla puiden sopeutumisesta stressiin. Fagerstedt totesi muun muassa, että puut ovat sopeutuneet voimakkaassa valossa elämiseen, joten UVB-säteilyn lisääntyminen ei ole saanut aikaan suuria muutoksia puiden menestymisessä. Ylipäätään suomalaiset puut ovat erittäin hyvin sopeutuneet vallitseviin ilmasto-olosuhteisiin ja niissä nähdään harvoin vaurioita. Sen sijaan monet taudit ja ilmansaasteet voivat aiheuttaa ongelmia pitkäikäisille puille, varsinkin jos stressitekijä pääsee vaikuttamaan pitkään.

Maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama Espoon kaupungilta kertoi puiden huomioimisesta kaupunkisuunnittelussa. Hän totesi, että kaupunkipuuston suunnittelu alkaa asemakaavoitusvaiheessa. Tällöin määritellään muun muassa säilytettävä puusto, istutettavat tontin osat ja tulevat katupuurivistöt. Tässä vaiheessa pitäisi varata riittävä kasvutila puuistutuksien latvukselle ja juuristolle. Kaavan määräyksillä on useita välillisiä vaikutuksia puustoon, joita ei välttämättä osata hahmottaa tai huomioida kunnolla kaavoitusvaiheessa. Yli-Jama totesi, että suunnittelussa ratkotaan aina myös rakentamisen ja ylläpidon haasteita ja ongelmia eikä ainoastaan kaupunkimaiseman visuaalista asua.

Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen Mustilan arboretumista esitteli Mustilan toimintatapoja kasvimateriaalin testaustyössä. Hän muistutti, että muualle päin maailmaa suuntautuvilla siemenkeruumatkoilla ei haeta aina uusia lajeja vaan jo käytössä olevien lajien parempia ja kestävämpiä kantoja. Laajemmassa mittakaavassa käytettävät uudet lajit ja lajikkeet pitäisi olla Suomessa aiemmin kokeiltuja ja hyväksi havaittuja, mielellään myös Suomesta löydettyjä. Arboretumien lisäksi tarvitaan innokkaita ja rohkeita tahoja kokeilemaan uusia lajeja. Muun muassa Mustilan taimimateriaalia on jaettu kasvatukseen yksittäisille kasviharrastajille ja kunnille ympäri maata. Reinikainen painotti, että eripuolilla olevan taimimateriaalin menestymistiedon jatkuva keruu varmistaa lajin kelpoisuuden laajemmin.

Ylitarkastaja Kari Nurmi Elintarviketurvallisuusvirastosta kertoi puuvartisten kasvien ajankohtaisista vaarallisista kasvintuhoojista. Hän totesi, että vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä pyritään hillitsemään kansainvälisillä kasvinsuojelun sopimuksilla, standardeilla ja maakohtaisella lainsäädännöllä. EU-alueella on käytössä yhteinen karanteenikasvintuhoojien listaus, jossa on noin 300 erilaista hyönteistä, ankeroista, bakteeria, sientä, virusta ja viroidia. Tuhoojat on eritelty EU-alueella esiintymättömiin ja siellä rajoitetusti esiintyviin. Kun kasvintuhooja yleistyy ja sitä ei saada hävitettyä, se poistetaan karanteenilistalta. Tuhoojien yleistyttyä muualla EU:ssa meillä vielä pysyvästi esiintymätön karanteenikasvintuhooja voidaan poistaa listalta, jolloin sen leviäminen Suomeen voi helpottua.

Nurmen mukaan vaarallisten kasvitautien ja tuholaisten leviämisen estämiseksi onkin tärkeää, että kaikki maastossa työskentelevät viherammattilaiset opettelevat tunnistamaan vaaralliset kasvintuhoojat, pysyvät valppaina ja kertovat havainnoistaan Eviraan. Näin saadaan pahimmat tuhoojat pidettyä parhaiten kurissa.

Radiosta tuttu ornitologi ja luontoillan asiantuntija Juha Laaksonen kertoi seminaarin päätteeksi lintujen elämästä kaupunkiympäristössä. Hän totesi, että vihreät puisto- ja pihakeitaat keskellä kivikaupunkia ovat lintujen levähdyspaikkoja muuttomatkalla. Muutenkin kaupunkien ekologiset käytävät ovat tärkeitä, sillä linnut liikkuvat, pesivät ja ruokailevat niillä. Verkoston on oltava riittävän laaja ja yhdyskäytäviä oltava useita, jotta verkosto on toimiva. Yksittäiset vihreät laikut siellä täällä eivät riitä. Laaksonen muistutti, että puuvartiset kasvilajit tarjoavat erilaisia elinympäristöjä, siksi kaupunkipuistojen ja -metsien monilajisuus pitää saada kunniaan. Laaksonen totesikin, että lintumaailmassa puun ympärillä tapahtuu aina. Puu tarjoaa linnuille pesimä-, suoja- ja yöpymispaikkoja sekä hyönteisruokaa. Pesimisen varmistamiseksi on hyvä lisätä pönttöjä, jos uusien puiden ja pensaiden istuttaminen ei ole mahdollista. Jos aluskasvillisuutta on vähän, pesiminen on hankalaa. Silloin pesäpaikka voi tiukan paikan tullen löytyä vaikka parvekkeen kukkaruukusta.

Laajempi selostus seminaarin annista ilmestyy Viherympäristö-lehdessä kevään 2013 aikana. Lisätietoja ohjelmasta.

Puusta on moneksi.